Meidät suomalaiset on opetettu käyttämään maitoa ravintoaineena. Maito on tarkoitettu vastasyntyneen ravinnoksi ylläpitämään kullekkin eläinlajille sopivaa kasvunopeutta. Varhaiskehityksen aikana kasvu onkin nopeinta ja maito edesauttaa nopeaa kasvua. Ihmisen ja lehmän kasvulla on eroja. Esimerkiksi eläimelle on tärkeää nopea luuston ja lihasten kasvu, jotta se pääsisi mahdollisimman nopeasti jalkeille ja lauman mukaan.
Vastasyntyneen ihmislapsen aivot ovat vain neljännes lopullisesta koostaan, joten varhaisravitsemuksessa hermoston kasvuun tarvittavien aineiden määrä on tärkeä. Lehmän kehityksessä aivojen suhteellinen osuus on pieni. Lehmänmaidon käyttö lasten ravintona suosii samoja ominaisuuksia edistäessään lihasten ja luuston väliaineen nopeaa kasvua. Maitoa käyttävissä kulttuureissa lasten fyysinen kasvu onkin nopeaa, mutta henkinen kehittyminen saattaa kuitenkin seurata entisellä nopeudellaan. Maito ei siis ole juoma vaan ravinto, jonka tarkoitus on edistää kudosten kasvua.
Lehmänmaidon koostumus on erilainen kuin äidinmaidon. Maidon eräs proteiini on nimeltää kaseiini. Lehmänmaidossa on 300 kertaa enemmän kaseiinia kuin äidinmaidossa. Kaseiini hyytyy vatsalaukussa ja muodostaa suuria, kovia, tiiviitä ja vaikeasti sulavia kokkareita, jotka sopivat hyvin lehmän nelimahaiseen ruoansulatusjärjestelmään. Ihmisen elimistössä tähän liisterimassan käsittelyyn vaaditaan runsaasti energiaa. Osa tästä massasta kovettuu, tarttuu suoliston sisäpintaan ja estää ravintoaineiden imeytymistä. Maidon sulatuksen sivutuotteet jättävät elimistöön myös runsaasti myrkyllistä limaa, joka on hapanta ja joka täytyy varastoida elimistöön ennen käsittelyä. Kaseiinia käytetään mm. vahvoissa puuliimoissa perusaineena.
Suomi on maailman tilastoissa ykkösenä sekä maidon juonnissa että osteoporoosissa. Kalsiumia on monissa ruoka-aineissa, kuten seesaminsiemenissä, paljon enemmän kuin maidossa. Myös kaikissa vihreissä kasviksissa on kalsiumia, vieläpä sellaisessa muodossa jossa se pääsee imeytymään yleensä tehokkaammin kuin maidosta.
Suuret proteiinimäärät ravinnossa ajavat elimistöstä kalsiumia virtsaan. Lihaa ja maitotaloustuotteita nautittaessa ihmiset saavat proteiinia runsaasti yli todellisen tarpeen, menettävät kalsiumia ja saavat osteoporoosin. Esimerkiksi köyhissä maissa asukkaat saavat niukemmin proteiinia, tulevat toimeen pienemmillä kalsiummäärillä ja säilyttävät vahvat luunsa vanhuuteen asti.
On myös mahdollista, että kilpirauhasen toimintahäiriöt johtuvat kaseiinista. Maitotuotteet ovat teollisesti käsiteltyjä, ne saattavat sisältää penisilliini- ja antibioottijäämiä, ne aiheuttavat elimistölle lisärasitusta. Kaikki maidon prosessointi tekee kalsiumista vaikeasti hyväksikäytettävää. Lehmänmaito vaikuttaa munuaisten toimintaan vääristävällä tavalla, kalsium liukenee pois ja poistuu kehosta nopeammin ja suurempia määriä siihen nähden, kun sitä kyseisetä maidosta saadaan.
