Sokeri ja valkojauhotuotteet antavat suomalaisten ruokavaliossa noin kolmanneksen koko energiamäärästä. Niillä on siten rasvojen ohella hallitseva asema ruokavaliossamme (raffinoidut viljat ja sokeri mm, vehnä riisi, ruis jne.).
Jalostuksen tuotteena viljasta jää jäljelle ydinosa, joka sisältää vain tärkkelystä ja proteiinia ja kivennäisaineista jäljellä on enää 10-20 % suhteessa täysjyvätuotteisiin. Sokeri ei sisällä mitään, mitä elimistömme tarvitsisi. Sokerista noin 70 % on piilosokerina elintarvikkeissa. Sokeri vaikuttaa elimistö insuliiniaineenvaihduntaan ja edesauttaa elimistön rasvoittumista.
Sokerin ja valkojauhotuotteiden glykeeminen indeksi on korkea. Ne kohottavat verensokeria liian nopeasti ja voimakkaasti aiheuttaen vastareaktiona insuliininerityksen voimakkaan nousun. Jalostettujen hiilihydraatien vaikutusta aivojen kemiaan ja käyttäytymiseen on tutkittu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Amerikassa vankimellakat ja muut äärimmäiset käytöshäiriöt vangeilla hävisivät lähes kokonaan, kun ruokavaliosta jätettiin pois valkojauhototteet, sokeri, kahvi ja nämä korvattiin luonnonmukaisilla ruoka-aineilla. Useimmat rikoksen uusijat syövät runsaasti makeisia ja virvoitusjuomia, joista kertyy sokeria jopa 150 kg vuodessa. Samantapaisia ongelmia ja vaikutuksia on havaittu kouluissa oppilaiden käyttäytymisessä ja kurinpito-ongelmat ovat lisääntyvä ilmiö.
Sokerilla on myös monia muita haittavaikutuksia munuaisvauriohin asti. Ennen insuliinin vaikutusta liian korkea verensokeri ehtii aiheuttaa häriöitä mm. aivojen toimintaan esimerkiksi lapsilla ja nuorilla. Miljoonien vuosien aikana eri kulttuureissa ruokavaliot eivät sisältäneet sokereita tai valkojauhotuotteita. Ihmisen säätelyjärjestelmien ei ole tarvinnut rakentaa erityistä suojaa niitä vastaan. Viimeisten sadan vuoden aikana nämä tuotteet ovat tulleet ihmisen ruokavalioon, elimistö ei suoriudu niiden käsittelystä virheettömästi.
