Silmiini osui Ilta-Sanomien juttu, jossa lastenpoliklinikan lääkäri ottaa kantaa suomalaisen lasten nykytilanteeseen (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288542423394.html). Lasten ja nuorten lihavuus lisääntyy Suomessa huolestuttavalla tahdilla. Alle kouluikäisistä ja ala-asteikäisistä lapsista noin 10-15 prosenttia on ylipainoisia. Yläasteikäisistä ylipainoa esiintyy jo 20-25 prosentilla.
Tulee ottaa myös huomioon raskauteen valmistautuminen. Raskaudenaikainen terveellinen ruokavalio ja ravintoaineiden optimaalinen saanti on tärkeää sikiön kehityksen kannalta sekä myös epämuodostumien ehkäisyn kannalta. Kaikkein ihanteelista olisi jos pariskunta valmistautuisi raskauteen vuoden ajan ennen toivottua hedelmöittymistä. Yleinen suositus olisi neljä kuukautta ennen, tosin mielummin kuusi kuukautta.
Sekä munasolun että sperman laatu vaikuttaa tulevan sikiön terveyteen, joten molempien on hyvä seurata noin neljä kuukautta terveellistä ruokavaliota ja ottaa lisäravinteita tarvittaessa. Terveellinen ravinto tukee myös hormonitasapainoa joka on tärkeää hedelmöitykesen kannalta. Sikiöaikaisella ravitsemustasapainolla ja myöhemmän elämän terveysriskeillä on yhteys kuten esim. sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpaineella, diabeteksella, ylipainolla ja syövällä. Alhainen seleenin saattaa esimerkiksi lisätä downin syndrooman riskiä kuten muutkin ravintoaineet.
Ravintoainepuutokset vaikuttavat hedelmällisyyteen ja syntyvän lapsen terveyteen. Saaste, lisäaineet, alkoholi, kavi, musta tee, limonadit, torjunta-aineet, tupakka ja sokeri ovat ns. antiravinteita, jotka ryöstävät kehon omia vitamiini ja mineraalitasoja. Antiravinteet rasittavat myös suolistoa, monien entsyymien ja maksan toimintaa. Ympäristömyrkyillä on myös suuri negatiivinen vaikutus hormoneihin, joka voi myös vaikuttaa lapsen terveyteen. Antiravinteita on pehmeissä muoveissa, jotka ovat kosketuksissa ruoan kanssa. Kodin puhdistusaineet lisäävät myös myrkkykuormaa.
